Inhimillinen tekijä tv-ohjelmassa

Inhimillinen tekijä tv-ohjelmassa

perjantai 20. joulukuuta 2013

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Siis vuosi.


Nuorilta olen oppinut, että asiaa ei oikeastaan ole olemassa, ellei se ole Facebookissa. Jokin muukin sosiaalisen median (some) muoto käy.

Itse olen kohtuullisen ahkera FB päivittäjä. Mukava on myös lukea ystävien kuulumisia. Palvelun tarjoaja tekee aina myös yllätyksiä. Viimeisin ja sieltä mukavasta päästä on Vuosikatsaus. Sieltä voi katsella joitakin vuoden aikana tapahtuneita juttuja, yleensä itse liitetyn kuvan kanssa.

Omassa vuoden 2013 katsauksessani näkyy mm. moneen kertaan hiihtämistä, vanhoja ja uusia autoja, auton vaihtokin. Kirkkoja on pilvin pimein, monissa rovasti tyyriinä seisomassa tai istumassa. Muutaman kerran olen päässyt messussa avustamaan esim. saarnan pidossa tai ehtoollisen jaossa.

Monenlaista retkeä on näköjään tehty. Poseerataan kaupunkikohteissa, mutta tyypillisempää on puskissa möyriminen tai metsäpolun taaperrus. Kuntorastit on koluttu. Suomen luonto kun vetää puoleensa enkä juuri vastustele. Mitä nyt työ haittaa harrastuksia.

Syksyllä maailmaan pullahti esikoinen. Siis romaani. Oma tuskansa oli luomisessa, mutta oli se vain mukava kirjan selkämystä hivellä ja ajatella, että tämän perusteella ties ketkä voivat vuosien päästä selvittää, miten höperösti ajattelen. Rikosromaanistakin kun tuli liian kiltti. Pahoittelen, en oikein osaa olla karkea. Enkä aio opetella.

Muutama näkyvä lehtihaastattelukin näyttää olleen. Onko olennainen sanottu ja näkyykö se lehdessä, sen arvioivat lukijat.

Mitä sinun vuoteesi on mahtunut?

Miten ensi vuoden käyttäisi viisaammin?