Tunnettu
herätyspuhuja ähisi saunassa ystäviensä kanssa. Siinä vilvoitteluvaiheessa
juteltiin niitä näitä, mutta myös vakavia.
Puhuja
tuumi:
-
On
se oikeastaan kumma, että saunan kaltainen kerta kaikkiaan mahtava nautinnon
lähde ei ole päässyt mihinkään syntiluetteloon.
Sitä
ihmeteltiin pian yhdessä. Ulkomaan elävien epäiltiin pitävän alastomuutta
arveluttavana, mutta Suomessa saunassa olon alastomuus ei ole mikään
seksististen juttujen aihe.
Mutta
millaisia ne syntilistat voisivat olla?
Ehkä joskus
ne olivat lyhyitä. Vaikkapa viinan juonti, kortin lyönti ja vieraat naiset.
Nautintoaineet kuten tupakka ja alkoholi.
Joillakin
listat pitenivät hyvinkin yksityiskohtaisiksi, joillakin toisilla homma meni
hälläväliksi. Ei voisi vähemmän kiinnostaa.
Kai se on
kristityilläkin ikiaikainen kiusaus ainakin epäillä synniksi sitä, mitä joku
muu tekee, kun taas omaa toimintaa ja sen motiiveja selitetään parhain päin.
Viime
vuosina olen hämmästellyt, miten paljon energiaa on haaskattu kiivailuun
seksuaalisuuden eri muodoista. Erityisesti on muistettu kovistella homoja.
Olen
rohjennut ääneen ihmetellä, eikö evankeliumin aarre sisällä muitakin vivahteita,
varsinkin kun eräältä nasaretilaiselta ei ole tähän asiaan säilynyt
minkäänlaista kannanottoa. No, sen ääneen sanominen nyt ainakin on synti,
kuulin.
Mietiskelen,
että nykyajan syntiluetteloista unohtuvat kovin usein mm. kaikki muut
Roomalaiskirjeen 1. luvun lopussa mainitut.
Vääryys,
halpamaisuus, ahneus, pahuus, kateus? Kuka niistä puhuu? Puhumattakaan
rakkaudettomuudesta ja säälimättömyydestä.
Omat syntini
eivät yhtään vähene sillä, että osoittelen muiden syntejä, todellisia tai
kuviteltuja.